Media Virossa

Viron media eli viestimet koostuvat sanoma- ja aikakauslehdistä ja niiden verkkoversioista ja radio- ja televisiotoiminnasta. Pieneksi maaksi Viroon on itsenäistymisen jälkeen noussut hyvin runsas tarjonta joukkoviestimiä.

Viroa kutsutaan joskus E-stoniaksi, jolla viitataan internetin, matkapuhelinten ja sähköisten palvelujen yleisyyteen ja suosioon maassa.^[1]

Virossa ei ole yhteistä toimittajajärjestöä, kuten esimerkiksi Suomessa Suomen journalistiliitto, joka ottaisi kantaa median tilanteisiin. Lehdistönvapaudessa Viro ei nouse Pohjoismaiden tasolle vaan sijoittuu Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosiraportissa 2019 yhdenneksitoista. Keskustelu sananvapaudesta on ollut erityisen kiivasta keväällä 2019. Siitä on esitetty huolta, ja toimittajia on eronnut, koska he kokevat, että sananvapautta on rajoitettu lehtien itsesensuurin vuoksi. Siitä on esittänyt huolensa myös Viron presidentti Kersti Kaljulaid, joka toukokuussa 2019 hallituksen virkaanastujaisissa pukeutui puseroon, jossa luki "Sõna on vaba" ('Sana on vapaa'). Hänen mukaansa uhka on oikeistopopulismi ja Virossa erityisesti Ekre-puolue, jonka johtajat ovat arvostelleet toimittajia.^[2][3]

1. ↑ Estonian Mass Media veebik.vm.ee. 5.3.2008. Viitattu 23.9.2009. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}
2. ↑ Kaja Kunnas: Virossa toimittajat ja oikeistopoulistit napit vastakkain. Helsingin Sanomat, 3.5.2019, s. A 30–31.
3. ↑ Teemu Juhola: Presidentti protestoi sananvapauden puolesta, käsimerkkejä esitettiin Yle.fi, uutiset. 29.4.2019. Viitattu 3.5.2019.